Juuson ja Reetan jälkikasvu Piippolassa 1988

Jo ennen Takkisen sukuseuran perustamista on Takkisen sukua kokoontunut yhteen tapaamaan toisiaan. Näin tapahtui kesällä 1988, kun Frans Jooseppi eli Juuso ja Reeta Takkisen runsaslukuinen jälkikasvu kokoontui sukutapaamiseen Piippolaan.

Ajatus suvun yhteenkokoamisesta olin syntynyt syksyllä 1987. Yhdessä sisarukset Liisa Väätäinen ja Maija Manninen ryhtyivät suunnittelemaan tapaamista ja mukaan innostuivat muutkin sisarukset. Tapaamispäiväksi päätettiin kesäkuun 11. päivä. Kukin sisaruksista ja sisarusten perheistä huolehti omalle sukukunnalleen asiasta tiedottamisen. Näin kutsut tapaamiseen tavoittivat mahdollisimman kattavasti suvun jäsenet.

Kauniina alkukesän lauantaipäivänä kokoontui Piippolaan 222 suvun jäsentä tapaamaan toisiaan, vaihtamaan kuulumisia ja  muistelemaan menneitä. Päivä aloitettiin kunniakäynnillä Juuso ja Reeta Takkisen haudalla ja juhlahartaudella Piippolan kirkossa, missä Pasi Takkinen muisteli pitämässään puheessa lämpimästi isovanhempiaan ja korosti sitä arvokasta työtä mitä esipolvet ovat tehneet.

Suuri osa sukutapaamiseen kokoontuneista oli jo hyvinkin tuttuja toisilleen. Manninmaan sisarukset ja heidän perheensä olivat tavanneet toisiaan tiiviisti vuosien ja vuosikymmenten aikana Piippolassa niin, että suuri serkujen joukkokin oli oppineet tuntemaan toisensa. Ehkä viime tapaamisesta oli kuitenkin kulunut jo aikaa, joten oli mukava nähdä pitkästä aikaa ja kertoilla kuulumisia.

Mukana oli myös niitä,  suvun nuorimpia, puolisoita ja lapsia, joille suku ei ollut entuudestaan niin tuttua. Näin tarjoutui myös heille mahdollisuus tutustua sukuun. Tutustumista ja suvun hahmottamista auttoi varmasti omalta osaltaan  Lassi Takkisen ”junailema” esittely. Jokainen Juuson ja Reetan lasten perhe istui vuorollaan seurakuntatalon pihamaalle asetetuille penkeille esittelyä, haastatteluja ja valo-kuvausta varten. Perhekuvausten lisäksi ryhmäkuvaan asettuivat myös Juuson ja Reetan yhdeksan elossa olevaa lasta ja saatiinhan vielä aikamoinen joukko sukujuhlille kokoontuneitakin yhteiskuvaan.

Lämminhenkinen sukutapaanin kirvoitti monet muistot, Piippolasta, Manninmaasta, Juusosta ja Reetasta, isästä ja äidistä, vaarista ja mummosta. Sukutapaamisten tarkoitus on omien juurien muistaminen ja arvostaminen sekä sukuyhteyden luominen ja ylläpitäminen. Tämä Piippolassa järjestetty sukutapaaminen antoi monelle lämpimän tunteen siitä, kuinka hyvä on olla tutulla maaperällä, lapsuuden maisemissa, omilla juurillaan omiensa joukossa.